Auringon lapsi.
Aurinko antoi minut vanhemmilleni, valitsi sielulleni sopivat.
Oppia piti vielä, sielu ei ollut vielä valmis.
- Näen sinut koko ajan, sanoi aurinko,
päivällä tunnen sinut samalla kun valaisen maaplaneettaa,
silloin kun asuinsijallasi on yö, tunnen sinut kuun peilistä.
Öisin katsot kuuta ja siitä säteilevää peilikuvaani
ja ymmärrät ajan kuluessa
miksi olet juuri sinä.
-Maarit Österman-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti