crochet cards - virkattuja kortteja

Kukat on virkattu ja liimattu paikoilleen, lehdet maalattu akryyliväreillä.

Tämän kanssa olikin jo näpräämistä, kuppikoko on aika snadi...

Englanninlakut leikkasin puoliksi että sain sopivan kokoiset leivokset tassille, ne ei ole siinä jäädäkseen - on jo syöty =) toisaalta, olisihan voinut vaikka askartelumassasta tehdä samantyyliset taikka tietysti: virkata...

Koivun tuohta liimasin korttipahville ja maalasin lehtiä, tosin pinkit ruusut kun virkkasin niin niihinkin tuli tehtyä langasta oma lehdet, tässä kuvassa paistaa aurinko niin lujaa suoraan korttiin niin ei nuo maalatut kunnolla näy.

Pahvista kaivosta valmiina

Tässäpä tämä, valmis "pahvista kaivosta"

Vähän joka puolelta otin kuvaa...

tuonne sisälle mahtuu sopivasti tölkki, joku pepsi taikka muu limutölkki tietysti =) voi käyttää siis vaikka tuhkakupin päällisenä jos haluaa.

enkeleiden uusiutuminen, kätösten oikea paikka?

Pitikö muistaa jotain? Eikös sormeen laiteta lankakieppi solmuun jos on ihan pakko muistaa jokin asia minkä jo valmiiksi on ajatellut melkoisen varmasti unohtuvan...

Koiran ehostama virkkaamani kesähattu saa uuden elämän enkelin siipinä. Rautalankaa, sakset ja virkkuunjätettä, siitä se idea sitten lähti lapasesta...

Ideana ehostaa rikki mennyt enkeli, oikeastaan rikkoutunut enkelipariskunta. Jonkinasteista halpatuontivaltion betonia tms valua alunperin, rikkoutuneista kappaleista  löytyi kipsin tapaista, sementin oloista ja pieniä sekä hieman suurempiakin kiviä...

Tässä melkein kaikki tarvittavat, eli Powertex kovetin, enkelinkappale, vanha t-paita, sanomalehteä, sivellin, virkkuunjätettä...toista olen tässä jo käsitelly, asettelin enkelin sanomalehtijalustalle, upotin t-paidasta leikattua kappaletta kokonaan Powertexissä ja sanomalehdestä pyörittelin pallon enkelin viereen, se tuli ihan taktisena lisänä sillä muuten olisi siipipuoli enkeli kaatunut....kaatunut ennen kuin Powertex olisi ehtinyt kovettua edes vähän, mutta onneksi mielikuvitus antoi lisäsiipiä..

Enkelin toinen siipi oli vielä jämänä paikoillaan ja sitä käytin apuna kun kiinnitin rautalangalla uusia pitsisiipiä paikoilleen, kaikenmoiset keinothan ovat sallittuja.

Tyttöenkeli sai siipensä t-paidan ja rautalangan yhteisestä liitosta höystettynä Powertexillä ja ehkä muutaman lievän voimasanasenkin saattelemana kun ei ihan niin helpolla asettuneet kohdilleen, kaikki ei käy niin helpolla aina - ei edes joka kerta.

Powertexillä on tarkoitus sivellä ja valella koko hoito, siten siitä tulee valmiina säänkestävä kun käytän tuota harmaata versiota kovettimesta. Silkkikukkasiakin sattui löytymään talven jäljiltä pihan kukkapadasta ja kun ne olivat jo aikalailla haalistuneet mutta muotonsa olivat säilyttäneet niin tällaiseen tarkoitukseenhan kukanjämät olivat ihan omiaan. Powertex alkaa jähmettyä aika nopeasti mutta teos pysyy aika kauan vielä sellaisena että pystyy muuttelemaan helman asentoa taikka lisäämään taikka jopa poistamaan jotain mitä ei loppujen lopuksi haluakaan teokseen liittää taikka lisäähän aina saa uusien kovetinkerrosten avulla liitettyä.

Poikaenkeli näyttää aika raadolliselta tässä vaiheessa vielä mutta jotenkin sen tuominen samaan kuvaan neitoenkelin kanssa antaa hurjan muutoksen tulla esille ihan eri tavalla saatikka olisin vain valmista rauhanturvaajaa esitellyt. Paljon saa aikaan kun alkaa vaan suttaamaan ja suttaamistahan tämä aika paljolti onkin ja varsinkin kun unohdin laittaa ne lateksihanskat käsiini - siinä ne olivat ihan käden ulottuvilla mutteivät itsekseen kiivenneet sormilleni niin huomasin vasta kun "peli oli menetetty" käsien puhtauden ja näppien liimaamattomuuden osalta että jotain unhottui... Powertex lähtee käsistä kyllä kohtalaisen hyvin kun nopsaan menee pesemään lämpimällä veedellä ja saippualla, kannattaa laittaa lopuksi jotain käsivoidetta sillä tuo kovetin kuivattaa kyllä kädet tehokkaasti ja jollei halua nimenomaan alkaa seuraavan projektin hiomista suorittamaan paljain käsin jotka santapaperista kävisivät kuin väärä raha niin suosittelen lämpimästi voitelua työn jälkeen.

Poitsuenkeli vielä taustaansa esittelee, jossainhan minulla oli valmiinakin kuva tästäkin....pitää alkaa selaamaan tietokoneen kansoioita - miksiköhän valokuvia ei tule laitettua samala kerralla järjestykseen kuin ne lataa kamerasta koneen uumeniin...sitten saa arvailla päivämääristä ja muista numeraalisista vinkeistä että missäköhän kansiossa oli mitäkin...

Lisää kuvia löytyi, tässä lähikuvaa niistä kukkasista joita talvi oli haalistanut ja jotain kuitenkin jättänyt jäljellekin, eli aivan käypää kovetettavaa. Kahteen kertaan kovetetta, siinä oli riittävästi ainetta että jäivät tanakasti ojennukseen.

Neitoenkeli poseeraa...

Ja nuttura ei tutise =)

Parivaljakko poseeraa, älkää kysykö miksi poikaenkelillä on pitsiset siivet ja tyttelillä kankaiset - ehkäpä poikaenkelille annetaan mahdollisuus pieneen feminiiniseen ulkoasuun. Pojalla on muuten alustanaan laudan kappale, ihan normaalia "jotain mitä nurkista sattui löytymään" -lautaa, varmaan talosta jäänyttä purkulautaa pätkä, ei mahdoton vaihtoehto.

Ta-daa!! Kädet heiluttavat heipat tällä kertaa, nämä on saaneet muotonsa puuvillaisista työhanskoista, virkatulla ruususella somistettuna, vajaakanttisella laudanpätkällä esiteltynä, Powerrtexilla kovetettuna ja sanomalehti-puuvillapusero-talouspaperirulla-kuplamuovi-tyynyntäyteyhdistelmällä täytettynä, rautalanka tukee sormia ja aurinko lämmittää näemmä kämmeniä. =) Pohdin vieläkin minne sijoittaisin kätöset? Postilaatikon kanteen? Kaivon kannelle? Aitan oven yläkarmiin? kukkapenkin kiville? ...Auton puskurille? Puun rungolle/oksalle? Mansikkamuoville taimien lomaan? hehe, paikkoja olisi montakin mutta missä olisi se kaikkein paras kohde, vai pitäisikö kätösett vaan siirtää vuoroin vähän sinne sun tänne?

Pahvista kaivosta

Pikkuinen siili, kaivosta hiipi...

Tässä vielä maalaamatta ja viimeistelemättä, Powertexin päälle voi maalata akryyli- tai öljymaalilla, niin ainakin pntön tekstissä sanotaan joten luulisi paikkansa pitävän. Akryyliväreillä olen kyllä näuitä tekeleitä maalaillutkin ja ihan hyvin on onnistunut.

Tarvikkeet kaivon tekoon. Tähän ei tarvitakaan lapiota....

Pahvilaatikosta leikkasin sopivan kehyksen ja päällisen. Pyöreään muotoon taittaminen onnistui kivasti pöydänreunaa vasten että tuli edes hieman suoria taitoksia ja tasaisin välein.

Kukkapurkki on tuolla sisällä, käärittynä pahviin. Pahvista kannattaa samalla leikata pohjaosa myös, itse jätin sen kiinni reunaosaan niin on ainakin heti kiinni jossain, helpottaa alkuun ainakin työskentelyä kun ei kukkapurkki putoa aivan hetkessä läpi koko jutun.

Sanomalehdestä tein "kökköjä" ja asettelin mielin määrin pahville, nämä ikäänkuin kiviä joista kaivo olisi mukamas tehty...tuo siili varmaan kantanut...heh.      Powertexia pintaan niin pahvikin näyttää patsaalta. Ei tarvitse ohentaa mutta ihan hiukan laitoin vettä ja sekoitin hyvin, sain toista kertaa Powertexit pintaan kivammin ja meni paremmin pieniin koloihin. Viikon kuivuu ja sen jälkeen tämä harmaa on säänkestävää. Jatkoin tätä viel' pronssin värisellä tuon viikon jälkeen ja ajatuksena vielä maalailla lisää. Juuttinarusta, aika ohuesta sellaisesta tein kaivon katon alle veiviä ja  vielä ämpärin tuumailin jotta onnistuisi ihan tavallisella foliolla päällystetystä jostain - pahvista, kankaasta taikka paperista... Vaan nyt täytyy antaa vielä kuivua ennenkuin alan maalailemaan, elikkä "valmistujaiskuvaa" on tuloillaan jossain vaiheessa.